Yhtä sun toista

Taas on päiviä vierähtänyt viimeisimmästä postauksesta sekä vierailusta blogeissanne.

Villatupsukoita on metsikkö valkoisena. Kauniita ne ovat.

Samoin oravanmarjat kukkivat pururadan reunoilla.

Sinisorsan poikaset ovat kasvaneet hyvää vauhtia ja untuvat vaihtuvat höyhenpeitteeseen.

Kivisten ja metallisten lintujen lisäksi hautakivien päällä seisoskeli myös oikeita lintuja.

Sitten varoituksen sana: alla olevat kuvat saattavat tehdä herkemmille pahaa.

Huomioni kiinnittyi hyvin isokokoiseen tummaan hyönteiseen, joka auringon paisteessa oli kiiltävän musta. Isolta kimalaiseltahan se sitten näyttikin, mutta siivet ovat tummat. Tämäpäs onkin kivikkoloiskimalainen. Noista loiskimalaisista kerrotaan esim. täällä. 

Tässä ja seuraavassa kuvassa näkyy se, mikä voi tuntua pahalta. Loisessa on loisia! ja paljon. Jonkin lajin punkkeja molemmin puolin kaulaa. 

Loppujen lopuksi aika monilla hyönteisillä näyttää olevan loisia. Lukkien jaloissa roikkuvat punaiset punkit eivät tunnu läheskään näin pahoilta, minusta.

Mikä tämä on

Tällainen kaunis hyönteinen osui silmiini, mutta mikä tämä on. Ei mikään ihan pieni, vaan mittaa taisi olla toista senttiä.

Kovasti olen yrittänyt tätä tunnistaa, mutta vastaavaa ei vielä ole löytynyt.

Edit. Tämän täytyy olla kaunokudospistiäinen Caenolyda reticulata. Tiedon sain Hyönteisfoorumilta, joka on mahtava apu tunnistuksissa. Harvinainen hyönteinen kaiken lisäksi.

Se on loppu nyt - toukokuu

Nopeasti kuluivat keväiset päivät ja kesä on kohta kauneimmillaan.

Lapintiirat äksyilevät edelleen.

Ympäristömme on mäntyvoittoista ja siitepöly leviää ilmaan pienestäkin tuulen henkäyksestä kuin savu saaden kaiken kuorrutettua keltaiseksi.

 Peitinsiivet ovat sentään hieman suojanneet.

Kurkistin vanhan lahoavan laudan alle ja mitä sieltä löytyikään. Siirsin kyllä laudan takaisin paikoilleen. Toivottavasti eivät pahasti häiriintyneet.

Kanin loikkia, mylvintää ja hyönteisiä

Viikonloppuna olivat paikalliset Kukkamessut ja Mini farmi ja nähtävää oli niin lapsille kuin aikuisillekin.

Taitavasti pupuset selvittivät esteitä, mutta osasivat myös olla erimieltä reitin suorittamisesta.

Mahtava mylvintä kaikui Kivimäellä kun tämä sonnipoika päätti suunsa aukaista. Siihen saakka olikin rauhallisesti makoillut ja tarkkaillut ympärillä pyöriviä ihmisiä. Komea eläin kertakaikkiaan!

Tämä pupujussi on ihan oman tiensä kulkija.

Olen yleensä nähnyt näitä muurahaispääköjä vain yksitellen, mutta tänään pienessä kukkivassa tuomessa niitä oli vaikka millä mitalla.

Vaihteeksi pikkuinen seppä. Kokoa lienee ollut vain noin sentin verran.

Erilaisia kukkakärpäsiä on aikalailla liikkeellä.

Sillan kaiteella kulkija.

Rakennusmateriaalia etsimässä

Rakennusmateriaalin tarvitsijoilla oli kiireinen päivä rannalla ja hyvää sinistä savea oli saatavana jokaiselle tarvitsijalle.

 Korsi tai neulanen nokkaan.

Lisäksi nokare savea ja menoksi.

Lämmintä kaivataan

Päivälämpötila on pysytellyt suhteellisen alhaalla, sillä eilenkin puolilta päivin oli kolmetoista astetta. Kukkakärpäset olivat niin jämähtäneet paikoilleen, että niitä olisi hyvin voinut käsin poimia.  Nuo punertavat ovat sormeni :)

Löytyi kuitenkin tuomenpisarpirkko. Olen oppinut eroittamaan sen pensaspisarpirkosta pisteiden lukumäärän perusteella. Sillä on muuten hauska läpikuultava "kuori".

Muurahaispääkkö. Näitäkin kesän mittaan löytyy löytyy silloin tällöin.

Eilisen saaliina vielä lude. Kai tämä on lehvälude, mutta varmuuden saisi vain mikroskoopilla. Niin tarkkaan puuhaan en sentään ryhdy :)

Tänään olivatkin kukkakärpäset aurinkoisessa paikassa aivan eri tavalla liikkeellä. Tuulikaan ei niitä pahemmin häirinnyt. Katsoppa tarkemmin tuota vasemmassa alalaidassa olevaa.

Tässä sama kukkakärpänen paremmin näkyvillä. 

Tämän pienen kärpäsen luulisi olevan hyvin ympäristöstään perillä, jos silmien koko mitään merkitsee. 

Toukokuisia päiviä

Toukokuun alun päivät ovat olleet kauniita ja lämpimiä, mutta nyt on näyttänyt joltain ihan muulta. Vettä on tullut hyvinkin runsaasti ja lisää saadaan jos ennusteet pitävät paikkansa. Uusia kukkivia kasveja ilmestyy, kuten nyt tämä orvokki, jonka oletan olevan metsäorvokki. Kielotkin ovat avanneet ensimmäiset kukkansa.

Suuri kimalainen oli yhtenä päivänä ilmestynyt parvekkeelle. Muutama kuva ensin ja sitten päästin sen vapauteen :)

Hautausmaa on paikka, jossa tunnen itseni rauhan rikkojaksi kuvia ottaessani ja siksi vältän sitä. Tämä nyt on poikkeus. 

Kehäsiipimylly Myllymäellä. 

Lapintiirat ovat valtavan ärhäköitä lintuja! Siipiä hakataan ja kurkku suorana rääkytään jos liian lähelle sattuu menemään. Lisäksi lentävät aivan kohti. Välillä tuntuu, että kypärä saattaisi olla hyvinkin tarpeeseen :)

Lumpeen lehdillä näkyi jotain merkillisiä kasoja, jotka sitten osoittautuivat lummenälvikkäiksi. Noihin en olekkaan ennen törmännyt.

Muutamia aurooraperhosiakin oli liikkeellä.

Puistokiitäjäinen, joka on nimensä veroisesti nopea jalkainen ja jonka metallinsävyinen väritys vaihtelee valon mukaan.

Sama kiitäjäinen, mutta nyt vain tuon takamuksen tähden esillä :)