Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 28. syyskuuta 2015

Vielä löytyi yksi

Ainoastaan yksi neitoperhonen oli jäljellä paikassa, jossa pari kolme viikkoa sitten kuvasin lukemattoman määrän erilaisia perhosia. Eipä juuri ollut kukkivia kasvejakaan. Perhonen sotkeutui ruohoihin, josta se tuli sormelleni ja nostin sen pietaryrtille. Kovin verkkaisia olivat perhosen liikkeet.

Aika kylmästi tuuli puhalsi, mutta ei se haitannut joutsenten ruokailua.


torstai 24. syyskuuta 2015

Parin päivän takaa

Edellisessä kirjoituksessa kerroin siitä vesiperhosesta, niin tässä on yksi sellainen. Ei tosin välttämättä samanlainen. Onhan niitä Suomessa hyönteiskirjan mukaa runsaat kaksisataa lajia, eivätkä ihan yksinkertaisia tunnistettavia. Päiväaktiivisia on jonkin verran, onneksi, vaikka suurin osa liikkuukin öiseen aikaan. Todella nopealiikkeinen tämäkin.

Lehvälude tämä on, mutta tarkempi määritys jää tekemättä, sillä näitähän on pari kolme saman kaltaista.

Vielä kukki muutama oranssikeltano tien reunalla. 

maanantai 21. syyskuuta 2015

Vesiperhosen uintiretki ym.

 Syyskuun viimeinen kolmannes on alkanut ja nokkosperhonen voikukalla viestii menneestä kesästä. Tämä päivä oli tyyni, lämmin ja niin kovin kaunis. Yleensä teen ensin reippaan kävelylenkin ja sen jälkeen suunnistan rannalle. Nyt tein poikkeuksen ja menin suoraan rannalle. Askeliakaan ei tullut kuin hieman yli neljän tuhannen, mutta aikaa kului puolitoista tuntia :) Kunto ei tästä paljon kohonnut, mutta mieliala kyllä.

Vähän kauempana oli tukkasotkia, nokikanoja sekä pari joutsenta.

En ole koskaan ennen nähnyt vesiperhosen uivan. Näin vain jonkin hyönteisen lentävän jonkin matkan päähän rannasta ja lähtevän tosiaan huimaa vauhtia uimaan kohti rantaa. (Kuvat eivät ole kovin kummoisia, mutta selviää niistä kuitenkin, mitä tarkoitan)

Kalliolle kavuttuaan tuli suoraan minua kohti ja vaikka vaihdoin paikkaa, niin tämä käänsi myös suuntaa.

Siinä se sitten on housunlahjetta ylös kiipeämässä. Eikä meinannut millään irroittaa otettaan kun sitä pois hätistin.

Pari leppäkerttuakin oli ruusupensaassa. En ole muuten nähnyt leppäkertun toukkia sen paremmin kuin koteloitakaan. Pientareet on niin tarkkaan niitetty, enkä ole poluilta paljoa poikkeillut. Siinä ehkä syy.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Syksyn tuntua

Syksy on värjännyt vaahteran punakirjavaksi ja tuuli ravistanut muista puista kellastuneita lehtiä maahan. 

Saarni on tuottanut kunnon ryppään siemeniä, jotka ovat aivan vihreitä samoin kuin lehdetkin.

Rannan ruusupensaissa on vielä yksittäisiä kukkia, joissa parveili kukka- ynnä muita kärpäsiä.

Olin liikkeellä sateen laattua ja näitä suuren suuria siruetanoita oli liikkeellä useampia. Tässä vietetään herkkuhetkeä lajitoverin jäännöksillä. Valitettavasti näillä on hyvät oltavat pururadan kieppeillä.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Sittiäinen

Metsäsittiäinen oli kellahtanut tienreunalle selälleen ja avuttomana heilutteli jalkojaan. Tietysti piti ensin ottaa muutama kuva :)

Sen jälkeen autoin sen takaisin jaloilleen.

Jostain syystä se päättikin nousta pystyyn. Oliko sitten syynä liian lähelle tuppautumiseni vai mikä.

Olin aivan varma, että kellahtaa takaisin selälleen.

 Ei sentään, vaan jatkoi matkaansa. On sillä aikamoiset jalat.

Löytyi minulle uusi ludekin, angervoherttalude.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Ehtymätön lähiluonto


Onkin jo aikaa kun viimeksi sain oravan näköpiiriini. Missä ovat mahtaneet piileskellä. Kissat niitä kyllä jahtaavat, mutta oravat osaavat aika hyvin pitää puolensa ketteryydellään.

Perhospaikallakin kävin ja edelleen nokkos-ja neitoperhoset olivat runsaslukuisimmat.

Punasyyskorentoja on runsaasti ja ensi vuodellekin on luvassa.

Virtahepo könyää kalliolle. Tai sitten ei. 
Hauska otus. Hyvin likinäköisenä kumarruin sitä lähemmin katsomaan ja välittömästi nosti pystyyn tämän päänsä.

Joka siis oikeasti oli takapää :) Lehmuskiitäjän toukka on nimeltään.

Pieneksi on koppiaisen takki käynyt. Kovin pullea on tuo takapää. Jossain näin samantapaisen kuvan, eri koppiainen kylläkin, ja tekstissä sanottiin sen olevan valmis munimaan. Olisikohan samasta asiasta kysymys.

torstai 10. syyskuuta 2015

Päivän saalis

Koko kesän olen hakemalla hakenut rannalta käärmeitä, mutta eipä noita ole näkynyt kuin ainoastaan uimalla karkuun lähtenyt rantakäärme. Tänään sitten tämä pieni kyykäärmeen poikanen tuli polulla vastaan. Onneksi oli liikkeellä, sillä muuten olisi jalan alle saattanut jäädä.

Pituutta saattoi olla jotain 15-20 cm. Ei siis kovin kummoinen kuten tuosta männynneulasestakin voi päätellä.

Tällä hepokatilla on sentään molemmat takajalat jäljellä toisin kuin seuraavalla näkemälläni. Niitä jalkapuolia on aika usein.

Vihreä heinäsirkka rikkoo nyt tämän ruskeavoittoisen postauksen :) Kaiken lisäksi, miten sen nyt sanoisi, sillä on peräluukku auki. 

Pari gammayökköstä pyöri nokkos- ja neitoperhosten joukossa.

Mutta mikäs se tämä on? 

Nokkosperhonen sivukuvassa, että ruskea linja säilyisi :)

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Tungosta

Nämä kuvat ovat perjantailta, jolloin oli kaunista ja lämmintä sekä suhteellisen tyyntä. Nytkään ei perhosia juuri ollut muualla kuin  venerannan roskiksen kupeessa. Pienelle alueelle oli ahtautuneena perhosten lisäksi kukkakärpäsiä, kimalaisia ja heinäsirkkoja aivan valtava määrä.

Vastaavia tilanteita oli vähän väliä.

Pururadan varrelta löytyi koko kesän kaipaamani amiraali!