Kaisla vai ruoko - ikuisuus kysymys

Kuinka usein puhutaankaan kaislikosta vaikka ruovikko on kysymyksessä. Muutama päivä sitten lehdessä jälleen pohdittiin asiaa ja oltiin sitä mieltä, että koulussakin pitäisi kiinnittää asiaan enemmän huomiota.

Tämä on nyt sitten se ruoko :)

Nyt ruokintapaikallakin oli muutama sini- ja talitiainen. Suurin osa kuitenkin oli ympäröivissä pensaissa ja maastakin näkyi syötävää löytyvän.

Nyt näin talven ensimmäisen pilkkijän! Hyvin näkyy olevan varustautunut: on pyörää, peräkärryä ja potkukelkkaa. Kai mukana on myös köyttä ja jäänaskalit.

Orava, mutta ei lintuja

Ikkunasta katsoen näytti niin lupaavalta auringonpaisteen suhteen, vaan muuta oli kun rannan tuntumaan pääsin. Aurinko oli paksun pilven takana, vaikka muualla oli sininen taivas. Ja se tuuli! Vesi vaan silmistä valui. Se tosin korjaantui kun kulkusuuntaa muutti. Pikkulinnut olivat pensaitten suojissa, mutta oli kuitenkin tämä orava ruoka-automaatilla. Tosin kipaisi puuhun välittömästi.

Välillä piti vähän tarkempaankin touhujani seurata.

Korvatupsut vaan lepattivat tuulessa.

Onneksi ei ole kovin arka, mutta ihan likikään ei päästä.

Parempi tietysti on ollakin varovainen kun koskaan ei tiedä kaikkien kulkijoitten aikeista. Tosin olen yrittänyt sille kertoa, että olen ihan vaaraton :)

Pienen pieni auringonpilkahdus.

Hetken päästä olikin täyttä auringonpaistetta, mutta silloin olin jo kotona :)

Tällaista tänään

Plusasteet ovat tehneet tehtävänsä ja tiet ovat muuttuneet jäätiköksi ja osittain jo sulaneetkin. Oli siis korkea aika viedä pyörä pyöräliikkeeseen, jossa siihen vaihdettiin talvirenkaat.  Tässä liikkeessä saa aina hyvää palvelua, joten siellä on mukava asioida.

Kuinka ollakkaan, sattui kamera olemaan mukana ja joutoaikaakin sopivasti kun odottelin renkaan vaihdon valmistumista. 

Rauhanpuistossa on tämä Pelastuspartio-patsas. Siinä on teksti: Merkapteeni Emil Erholmin sekä kaikkien muiden tuntemattomalla tavalla maailman meriin hävinneiden uusikaupunkilaisten merimiesten muistoksi.

Olihan siellä tämä lintunenkin, joka jalkakäytävältä oli löytänyt hyvän saaliin.

Siipirikko

Kymmenen päivää on kohta tätä vuotta kulunut, eikä minulla vielä ainoatakaan luontokuvaa! Ikkunasta toki olen "sääkuvia" napsinut, mutta siinä kaikki. Nämä otokset olen tänään apteekkireissulla kuvannut.

Elmeri-myrsky teki tästä harakkamyllystä siipirikon. 

Rauhallista. Liikenne keskittyy tuon taustalla näkyvän mäen taakse.

Rippeet jäljellä

Maisema on aivan erinäköinen kuin toissapäivänä. Lumesta on jäljellä enää rippeet samoin kuin tästä vuodestakin. Vesisateen ja viiden-kuuden asteen lämpötilan jälkeen joka puolella on sohjoa ja jäätä. Lehdessä kirjoitettiin, että lumen tulon myötä rakettejakin on ostettu reilummin. No ainakin on niin märkää, ettei minkään luulisi helpolla syttyvän.

Kävelytuokion kohokohdaksi tuli tämä puukiipijä :)

Hyvää Uutta Vuotta!

Kuuraa ja pilviä

Taivas oli paksussa pilvessä ja puissa ja kasveissa kaunis kuurapeite kun liikkeelle tänään lähdin. Pakkasta ei sentään olllut niin paljoa kuin ennusteissa lupailtiin. Meillä mittari näytti vain yhtätoista astetta ja mikä parasta, ei tuullut yhtään. Tummemmat kohdat jäällä ovat kaiketi virtauksia. Ei

siellä sentään kukaan vielä ole kulkenut, ei edes innokkaimmat pilkkijät.

Ruokintapaikalla oli vilskettä. Tutut tiaiset, mutta myös mustarastas, josta ei kunnon kuvaa ole.

Tällä kuusitiaisella on päässään koristeena lumihiutaleita.

Tuttuakin tutumpi talitiainen.

Tänä vuonna ei tikkoja ole ollut läheskään sellaisia määriä kuin vuosi sitten. Tässä puussa on nakutettu ennenkin.

Kun kotipihalle palasin, oli pilviverho ohentunut huomattavasti ja kukas se siellä kuikuilee.

Ne tulivat taas ikkunan alle

Taivas on ollut tämän päivän paksussa pilvessä, eikä pakkastakaa ollut kovin paljoa. Tavanomaiset tiaiset sentään olivat ruokintapaikalla ja niitä aikani seurailin.

Päivän alkaessa jo pikkuhiljaa hämärtyä tulivat rastaat ruokailemaan jälleen ikkunan alle.Neljännen kerroksen ikkunasta on lyhyehkön ihmisen hankalahko seinänvierustaa kuvata, joten hätä keinot keksii :) Tuoli ikkunan viereen ja sille nousten oli jo hieman helpompaa. Pielen takana koitin pysytellä, etteivät naapurit ihan hurahtaneeksi olettaisi :)

Vaan mitäpä olikaan rastaitten joukossa!

Tuikeailmeinen lintu.

Ei se puska kovin kummoinen ole, mutta paljon siinä oli molempia lajeja yhtä aikaa.